Ikean lasipurkkien uudistus

 

Burken. Ikean lasinen keittiöpurkki. Kiva ja toimiva, mutta ulkonäkö kyllästyttää, ja tämän näköisenä purnukkani hukkuvat keittiöni runsaan värikylläiseen keittonurkkaukseen, missä niille on varattu oma hylly.

 

 

 

Säilytän purkeissa pähkinöitä ja siemeniä, ja ne pönöttävät lieden takana tummanruskeaksi petsatulla hyllyllä, jossa on mustat metalliset hyllynkannattimet. Keksin, että mustakantisena purkit sopisivat paremmin hyllyn ilmeeseen, ja niistä poistuisi myös turha keveys, joka ei mielestäni sovi yhteen värikkäiden metallipurkkien kanssa, joita on hyllyn alla ja vieressä. Nopea tuunausidea toteutettavaksi, mutta ilme muuttui kuitenkin selvästi. Käytin mattapintaista spraymaalia, ja lisäksi naputtelin purkkeihin dymolla nimikyltit.

 

 

 

 

 

 

Olen lopputulokseen oikein tyytyväinen. Musta väri yhdistää kivasti keittiön liesinurkan runsaita yksityiskohtia toisiinsa. Sitä paitsi... kerrankin sain jotain nopeasti aikaiseksi; useimmiten maalausprojektini ovat vähän työläämpiä ja tulosta pääsee ihailemaan vasta viikkojen kuluttua.

 

 

 

Valokuvakollaasi ja ihana retrokaappi

 

Rakastuin tähän kaappiin heti ensisilmäyksellä bongatessani sen tori.fistä.

Muoto ja sopivasti patinoitunut väri sykähdyttivät, ja parin päivän kuluttua ajelin muutaman kymmenen kilometrin päähän hakemaan rakkauteni kohdetta. Kaapin sisällä majailevat nykyään käsityö- ja sisustuslehteni.

 

 

 

 

Kaapin ylle on pikkuhiljaa kehkeytynyt kuvakollaasi perheen jäsenistä ja lähimmistä rakkaista, ja kaapin päällinen taas on oiva paikka koota asetelmia kaapin kauniiseen harmaan sävyyn sopivista esineistä. Sininen kirpputorilta löytynyt emalinen kahvikannu sopii loistavasti kaapin henkeen ja sen seuraksi ovat valikoituneet äidiltä ja anopilta saadut kauniit lasitölkit.

Remppajakkarat salonkikelpoisiksi

 

 
 
Muuttaessamme taloomme edelliset asukkaat olivat jättäneet sinne kolme vanhaa perusjakkaraa; koivun värisiä Aalto-kopioita. Kaksi niistä oli jo valmiiksi sen näköisiä, että niitä oli käytetty remonttijakkarana, ja päätimme itsekin käyttää niitä samassa tarkoituksessa. Muutaman remonttivaiheen valmistuttua tuolit alkoivat jo pyöriä jaloissa, ja ensin ajattelin pilkkoa ne takkapuiksi. Sisäinen kettutyttöni kiljui kuitenkin olkapäälläni sen verran kovaa, että tajusin ettei minusta ole hajottamaan ehjää ja käyttökelpoista tavaraa. Siitä se sitten lähti...

Pieniä lisäjakkaroita tarvitaan usein, ja päätin ehostaa tuolit siihen kuntoon, että niitä kehtaa pitää esilläkin. Hionta ja uusi maali pintaan oli itsestäänselvyys, ja väriksi valkoitui hento harmahtavan sininen. Minulla on pakkomielle keksiä kaikkeen aina jotain pientä extraa, ja jostain kummasta sain päähäni neuloa toiselle jakkaralle kirjoneulesäärystimet.

 

 

 

 

Tämä tuoli on saanut toimia vielä keskeneräisessä eteisessämme kenkien pukemistuolina. Pieniin säärystimiin oli kätevää upottaa vanhoja langanloppuja.

 

 

 

 

 

Toinen tuoli saikin aivan erilaisen ilmeen.      Maalasin istuinosan ensin valkoiseksi ja sen jälkeen ruiskumaalasin sen sinisellä vanhan pitsiliinan läpi, jolloin pitsikuvio jäi kauniisti jakkaran pintaan. Kohdistin liinan tarkoituksella vähän sivuun, niin että myös toisella reunalla on hieman pitsikuviota, ja lopputulos on epäsymmetrisyydessään jännittävämpi. Lakkasin vielä pinnan spraylakalla, mutta se kuivui pintaan hieman kellertäväksi, jolloin pitsikuvio ei enää ollut puhtaan valkoinen. Keltaisuus ei kuvassa juurikaan näy, mutta jos tekisin samanlaisen uudelleen kokeilisin varmasti jotain toisenlaista lakkaa.