sunnuntai 10. tammikuuta 2016

DIY- industrialhenkinen hyllykkö

Inspiroiduin pakko saada -asteelle eräässä kuvastossa näkemästäni metallirunkoisesta hyllyköstä, jossa oli paksut puuhyllyt ja teollishenkinen tyyli, joka minua tällä hetkellä kovin miellyttää. Näin silmissäni hyllykön keittiön ikkunan alla, jossa se toisi mukavasti lisää säilytystilaa, ja sen lisäksi ilmettä keittiöön, jossa on muuten vain ovellisia kaappeja. Mutta... hinta oli mojovine rahtimaksuineen sitä luokkaa, että sai minut epäröimään ostamista. Lisäksi totesin, että hyllyn korkeus oli ärsyttävästi pari senttiä liian korkea - se menisi ikkunan karmin yli. 

Onneksi epäröin ostamista, sillä pian tajusin, että tuonhan tekee itsekin, ja silloin saisin hyllykön juuri oikeilla mitoilla! Seurasi pieni palaveri puolison kanssa: suostuttelu siirtämään keittiön pöytä ikkunan alta pois, hyllykön hankinta tilalle, vihjaus hyllyn itse tekemisestä, lupaus, että hankin itse materiaalit, ja loppukaneettina vinguin miehen lupaamaan tehdä ne työvaiheet, joista en itse ihan selviäisi. Sitten marssitiinkin lasten kanssa "rautarautakauppaan", kuten olemme tämän shoppailureissun jälkeen tyttöjen kanssa kutsuneet sellaista rautakauppaa, jossa ei ole söpöä sisustuskamaa ja tapetteja, vaan pelkästään eri paksuista ja laatuista rautatankoa korkeilla varastohyllyillä öljyisen hajuisessa hallissa.


Rungoksi tuleva kulmarauta ei maksanut kuin muutamia euroja, mutta hyllyn hintaa kartutti rutkasti paksu, keittiötasonakin käytettävä massiivipuulevy, josta tein hyllyt. Ohuempi levy olisi ollut edullisempaa, mutta halusin ehdottomasti paksua levyä, jottei hyllystä olisi tullut heppoisen näköistä, ja jotta mittasuhteet olisivat sopusoinnussa runkoraudan leveyden kanssa. 


Kulmaraudat maalasin mattamustaksi ja hyllylevyihin halusin harmaanruskean sävyn. Oikean petsivärin valinta ei ollutkaan mikään helppo tehtävä; useimmat värisävyt olivat mielestäni, joko liian ruskeita tai liian tumman harmaita. Sain valinnan lopulta tehtyä, ja jännitin miltä se näyttäisi valmiina puulla. Onnekseni tulos oli juuri sitä, mitä halusinkin; harmahtavan ruskea, joka muistuttaa vanhan puun pintaa, ja josta puun syyt kuultavat läpi.



Hyllylevyt ruuvattiin kiinni runkorautaan krominvärisillä isoilla ruuveilla, joiden kanta sai tarkoituksella jäädä selkeästi näkyviin. Alle kiinnitettiin pyörät, jotka olin joskus jemmannut talteen työpaikalla rikki menneestä vaatetelineestä. Pyörien kiinnityksessä tarvittiin vähän isännän hitsaustaitoja, mutta ne sopivat värinsä ja kokonsa puolesta hyllyyn täydellisesti.

Hyllykkö on ollut nyt vähän aikaa käytössä ja on oivallinen säilytystaso hedelmäkulhoille, yrttiruukuille tai kukille, jotka muuten veisivät tilaa keittiön työtasolla. Alahyllyillä on kätevää säilyttää esimerkiksi usein tarvittavia aamiaistarvikkeita. Silmäniloksi kokosin sinne myös värikkäät emalikulhoni, jotka on helppo napata hyllyltä käyttöön, ja sainpa näin myös lisätilaa keittiön laatikoihin.

keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

Istuinpehmusteet vintagekankaista






Raikkaat vintagekankaat pääsivät esille keittiöön tuolinpehmusteiden muodossa. Vilukissana olen kaivannut keittiön puisille tuoleille kankaista pehmustetta jo pitkään, sillä tuoli tuntuu usein istuessa kylmältä. En ole kuitenkaan halunnut perinteisiä naruilla tuolin pinnoihin solmittavia tyynyjä, sillä narut menevät helposti poikki ja ilmekin on liian kesämökkimäinen. Ilman nyörejä taas tyyny liukuu helposti paikaltaan.

Ratkaisuksi keksin ommella tyynyn alapinnan kumimaisesta kankaasta, jota käytettään mm. lakanan alla kosteussuojana. Tyynyt pysyvät hyvin paikallaan ja ne on myös helppo siirtää tuolista toiseen. Alapuoli on ommeltu tyynyliinamaisesti taskuksi, joten sisätyynyn saa ulos parissa sekunnissa ja kangaspäällinen on helppo heittää pesukoneeseen.



Kesäkeittoa ja uudet istuintyynyt.




Syömään!!!




sunnuntai 21. kesäkuuta 2015

Kasvilavat alkavat tuottaa ensimmäistä satoa


Kesän ensimmäiset oman maan vihannekset on kerätty! Komeiden retiisien sadonkorjuu on jo alkanut, vaikka joidenkin esikasvatettujen vihannesten taimia en ole vielä edes istuttanut maahan. Kylmien kelien vuoksi istutus on viivästynyt, koska muistissani on vielä viime vuoden kesäkuun alussa maahan panemani taimet, jotka paleltuivat seuraavalla viikolla. 



Tässä lavat ja vierellä rautapata, joka sai tänään kesäkurpitsan ja koristekurpitsan taimensa. Rehevin lehtiviidakko etummaisessa kasvilavassa on juurikin retiisiviljelmä. Sinkkiämpäreissä on yrttejä; timjamia, oreganoa ja tilliä. Retiisejä ja viime vuonna maahan kaivettuja sipuleja lukuunottamatta kasvu on vielä kovin pientä ja hentoa. 



Kaivuutyömaa toukokuun puolivälissä. Lasten vanha hiekkalaatikko toimii myös oivallisesti vihannesten kasvatuksessa. Olen sijoittanut sen herukkapensaiden väliin ja ruohonleikkuu pensaiden ja kasvilaatikoiden välistä on hankalaa. Päätin siksi kokeilla maanpeittokasvia pensaiden juurelle nurmikon sijaan. Nurmikon ylöskaivuu käsipelillä on kyllä hidasta ja kuntosalityöskentelyn veroista hommaa, joten se etenee pikkuhiljaa. Kaivettuani nurmen pois, levitin tilalle pelkästään kompostimultaa ja kylvin siihen punakukkaisen persianapilan siemeniä.



Apila on itänyt hienosti ja kasvaa jo tuuheana mattona kasvilavan etureunassa. Sivuilta ja takaa olen pikkuhiljaa kaivanut myös maata pois ja tehnyt samat kylvöt, joten siellä apila on vasta pienemmällä taimella. Työmaa jatkuu sillä pensasalue jatkuu vielä muutaman pensaan verran. Onko jollakin ehdottaa muita hyviä maanpeittokasveja, jotka sietävät kävelyä ja tallaamista? Tämän pitäisi olla sellainen, mutta vielä en ole raaskinut astua vehreän apilamaton päälle. Se on niin ihana tuollaisena ja pelkään, että menee ihan lyttyyn kävelemisestä.



Tässä päivitetty kuva vajaata kuukautta myöhemmin. Apila komeasti kukassa.









sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

Terassin kesäpäivitys kukilla



Kun kodissa on remppaa käynnissä sisällä, ulkona ja vielä pihallakin, niin terassien sisustaminen on minulta jäänyt olemattomalle huomiolle. Kun kaikki sisustuslehtien kannet nyt pursuavat ihania kuvia huvimajoista, kesämökeistä ja patioista, niin oli pakko nipistää hiukan aikaa edes talon etuoven edustan terassin kaunistamiseen.



Bongasin edullisen kukkahyllykön Clas Ohlsonin valikoimista ja siihen oli kiva koota kesäkukkalajitelmat. Kirppikseltä löydetty vanha valkoinen emalikannu on hyvä maljakko ruohosipulikimpulle, joka oli päätymässä naapurin kompostiin.



Kodin sisältä lainasin vaaleanpunaiseksi maalatun ruokailutuolin sekä trikooräsystä virkkaamani neliönmuotoisen maton, joka yleensä palvelee meitä eteisessä, heti ulko-oven edessä. Daaliat ja jalopelargoniat istutin vanhoihin saviruukkuihin, joiden pinta on ihanan rustiikkinen. Ruukkuja ei ollut tarpeeksi monta; olisin halunnut ripotella niitä pitkin rappusten reunoja, mutta en pystynyt sekoittamaan joukkoon uutukaisia saviruukkuja, ne kun ovat niin eri maailmasta. Täytyy varmaankin ostaa muutama uusi ruukku ja jättää ne patinoitumaan jonnekin takapihan nurkkaan. Jospa niissä sitten ensi kesäksi olisi tarpeeksi elämän näköä pinnassa!



Oven käpykranssi on tehty Unelmien Talo&Koti-lehden ohjeen inspiroimana. Mieheni kiikutti sen äskettäin sisään ja totesi, ettei enää ole joulu, mutta minä vein takaisin ja vastasin, että tämä on ympärivuoden kranssi. Lähikuva kranssista on aikaisemmassa blogitekstissäni. Ihanan kukkaisaa kesää kaikille!

torstai 14. toukokuuta 2015

Kevään ensimmäistä kukkaloistoa ja istutuspuuhia




Oi voi miten ihanaa on joka kevät, kun ensimmäiset kukat puutarhassa puhkeavat!
Nämä kevään ensimmäiset aurinkoiset ruukkuistutukset alkavat nyt toukokuussa olla jo tiensä päässä, sillä kuva on otettu huhtikuussa. Sen sijaan nurmikolla kasvavat isommat narsissini vasta puhkeilevat kukkaan tulppaanien kera.




Suloiset sinivuokot ovat kukkapenkkini ensimmäiset kukkijat keväällä, jollei lasketa sinne joka vuosi ilmaantuvaa muutamaa leskenlehteä. Tässä vaiheessa kevättä sormeni jo syyhyävät päästä kaivamaan multaa, kääntämään kompostia, ja tutkimaan kukkapenkkejä ja istutuksia. Sisälle on jo kylvetty osa esikasvatettavista vihanneksista ja kukista, ja vihkoon piirretty kylvösuunnitelma kasvilavojen viljelykiertoa varten.



Balkaninvuokkojen sipulit kaivettiin maahan viime syksynä, ja ne kukkivat sievästi nyt toukokuussa.



 

Takapihalle rakensin yhdessä lasten kanssa heille omat, pienet kasvilavat omieni viereen. Puukehikot ovat itse asiassa vanhat mäntyiset lipastonlaatikot, jotka ovat saaneet harmaantua ja pudottaa lakkakerroksensa muutaman ulkona vietetyn vuoden aikana. Pohjat otin irti, ja viime vuonna laatikot palvelivat yrttien kasvupaikkana. Nyt teimme niille oikein kunnollisen alustan, joka katettiin pyöreällä soralla, joka ei pistele paljaidenkaan jalkojen alla. Tällä viikolla kylvimme laatikoihin porkkanan ja retiisin siemeniä, sekä muutaman tyttären jostain päivähoitopaikan pihalta löytämän kukkasipulin. Jännittävää nähdä mitä niistä tulee!




Istutin myös kaksi omenapuuta, Punakanelin ja Valkean kuulaan. Kummankin puun juurelle kaivoin kolme kaukasianmaksaruohon tainta, joiden toivon leviävän kauniiksi maanpeittokasviksi hedelmäpuiden juurelle. Nytpä sitten alkaa muutaman vuoden odotus ennen ensimmäistä omenasatoa! Nämä tosin ovat kääpiöomenapuita, niin satoa pitäisi saada vähän aikaisemmin, kuin täysikokoisista puista.




sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

Tapetinpaloilla päällystetyt laatikot



Laitoin kaapin pohjalle kertyneitä tapetinjämiä ja mallipaloja kiertoon päällystämällä muutaman pahvilaatikon säilytyslaatikoiksi. 






Kiinnitys onnistuisi myös tapettiliisterillä, mutta itse olen käyttänyt hieman vedellä laimennettua Eri Keeperiä, joka myös on helppo sutia tapetin taakse, ja toimii. Näissä kuvissa oleva tapetti, jossa on kirsikkapuun kukkivia oksia, oli edellisen kotimme makuuhuoneen seinässä ja pidän tapetista edelleen kovasti. Siksi oli kiva saada sitä käyttöön ja näkyville tällä tavalla myös nykyiseen kotiin.





Turkoosinsävyiset tapetit olivat mallipaloja, joita harkittiin olohuoneen yhteen seinään. Päätöstä tapetista ei ole vieläkään tehty....mutta ehtiihän sitä. Mallipaloja olen kanniskellut kotiin aina silloin tällöin parin vuoden ajan. Ainakin askartelumateriaalia kertyy :D Myös lapset innostuivat laatikoiden päällystämisestä, ja kumpikin sai päällystää pienen pahvirasian eri värisillä tapettipaloilla. Se oli yllättävän helppoa touhua päiväkoti-ikäisille, kun kulmien kanssa ei oltu niin tarkkana, vaan lapset saivat liimata eri kokoisia paperin paloja oman mielensä mukaan rasioiden pintaan. 




lauantai 4. huhtikuuta 2015

Pastellituolit ja vanhat kauniit lasipullot


Meillä jokainen kaffekekkerivieras voi valita eri värisen tuolin alleen. Olen keräillyt ruokailutilan tuolit yksitellen kirpputoreilta, ja maalannut jokaisen eri värillä. Pinkki tuoli naisellisen sorvattuine muotoineen on yleensä kaikkien tyttöjen ja naisten suosikki. Pastelli- ja karkkisävyjen vastakohtana yksi tuoleista on saanut jäädä kuluneen ruskeaksi, ja yhden olen petsannut tumman ruskeaksi jo aikaisempaan kotiin, mutta sekin sopi mielestäni tähän sarjaan. 




Pidän myös värillisestä lasista, lähinnä vanhojen lasipullojen ja lasitölkkien muodossa. Mielivärejäni ovat vihreä, sekä ihanan haaleat ja herkät turkoosin sävyt ja vedenvärit.




Myös ruskeasta lasista saa kauniita asetelmia, kun kokoaa yhteen eri ruskean sävyjä. Vanhoissa pulloissa on myös viehättäviä muotoja verrattuna nykyajan yhdenmukaiseen pullomuottiin. Yllä olevassa kuvassa oleva vihreä öljylamppu on vain n. 10 cm korkea, mutta täysin toimiva, ja alakuvassa on toinen samanlainen, mutta kaksi kertaa isompi. Nämä olen löytänyt kirpputoreilta eri aikaan, ja molempia tulee poltettua talvisaikaan.






Isojen lasipullojen alla oleva pitsiliina on maalattu kiinni lipastoon. Asetin liinan lipaston kostealle maalipinnalle ja maalasin vielä pariin otteeseen liinan päältä. 




Pikkuruiset apteekkipullot sopivat mainiosti myös yhden kukan maljakoiksi, ja sellaisina niitä tulee käytettyä varsinkin, kun lapset kesällä tuovat sisälle kukkakimppujaan, joissa kukkien varret on nyhdetty poikki viisi senttiä kukinnon alapuolelta. Nämä pullot suorastaan odottavat kevään ensimmäisiä leskenlehtiä ja sinivuokkojaan!