Oi voi miten ihanaa on joka kevät, kun ensimmäiset kukat puutarhassa puhkeavat!
Nämä kevään ensimmäiset aurinkoiset ruukkuistutukset alkavat nyt toukokuussa olla jo tiensä päässä, sillä kuva on otettu huhtikuussa. Sen sijaan nurmikolla kasvavat isommat narsissini vasta puhkeilevat kukkaan tulppaanien kera.
Suloiset sinivuokot ovat kukkapenkkini ensimmäiset kukkijat keväällä, jollei lasketa sinne joka vuosi ilmaantuvaa muutamaa leskenlehteä. Tässä vaiheessa kevättä sormeni jo syyhyävät päästä kaivamaan multaa, kääntämään kompostia, ja tutkimaan kukkapenkkejä ja istutuksia. Sisälle on jo kylvetty osa esikasvatettavista vihanneksista ja kukista, ja vihkoon piirretty kylvösuunnitelma kasvilavojen viljelykiertoa varten.
Balkaninvuokkojen sipulit kaivettiin maahan viime syksynä, ja ne kukkivat sievästi nyt toukokuussa.
Takapihalle rakensin yhdessä lasten kanssa heille omat, pienet kasvilavat omieni viereen. Puukehikot ovat itse asiassa vanhat mäntyiset lipastonlaatikot, jotka ovat saaneet harmaantua ja pudottaa lakkakerroksensa muutaman ulkona vietetyn vuoden aikana. Pohjat otin irti, ja viime vuonna laatikot palvelivat yrttien kasvupaikkana. Nyt teimme niille oikein kunnollisen alustan, joka katettiin pyöreällä soralla, joka ei pistele paljaidenkaan jalkojen alla. Tällä viikolla kylvimme laatikoihin porkkanan ja retiisin siemeniä, sekä muutaman tyttären jostain päivähoitopaikan pihalta löytämän kukkasipulin. Jännittävää nähdä mitä niistä tulee!
Istutin myös kaksi omenapuuta, Punakanelin ja Valkean kuulaan. Kummankin puun juurelle kaivoin kolme kaukasianmaksaruohon tainta, joiden toivon leviävän kauniiksi maanpeittokasviksi hedelmäpuiden juurelle. Nytpä sitten alkaa muutaman vuoden odotus ennen ensimmäistä omenasatoa! Nämä tosin ovat kääpiöomenapuita, niin satoa pitäisi saada vähän aikaisemmin, kuin täysikokoisista puista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti